• Neuvoja ja Vinkkejä
  • Voika ruoka olla riittävä D-vitamiinin lähde?

    Seuraava on vieraskirjoitus. Kirjoittaja pitää yllä sivustoa osoitteessa Dieetit.com ,jonka tarkoituksena on kertoa erilaisista dieeteistä ja auttaa ihmisiä laihtumaan pysyvästi ja terveellisesti.

    Aurinko on ehdottomasti tehokkain luontainen d-vitamiinin lähde ihmisillä, siitä ei ole epäilystäkään. Hyvä on kuitenkin tiedostaa, että se ei todellakaan ole ainoa!

    Myös syömästään ruoasta voi saada d-vitamiinia, joskin tämä saanti on selvästi heikompaa ja työläämpää kuin auringossa olo kesäisin. Talvisin ruoka on kuitenkin ainoita d-vitamiinin lähteitä meille suomalaisille, lisäravinteiden ohella, joten sitä kannattaa todellakin hyödyntää ja olla tietoinen parhaista lähteistä.

    Tämä artikkeli koostuu listasta, johon olen kerännyt erilaisia ruokia joiden avulla on kaikkein helpoin saada tarpeeksi d-vitamiinin ruokansa kautta, ilman lisäravinteita.

    Numero 1) Lohi & muut rasvaiset kalat

    lohiRasvaiset kalat ovat terveyden kannalta melkein superfoodia. Niissä on sekä runsaasti terveellisiä omega-3-rasvahappoja, jonka lisäksi niissä on myöskin d-vitamiinia.

    Paljonko?

    Sadassa grammassa lohta on noin 10 mikrogrammaa d-vitamiinia, joka vastaa suunnilleen minimiannosta, joka olisi hyvä päivässä saada. Muissa rasvaisissa kaloissa on keskimäärin noin puolet lohen määrästä, lukuunottamatta makrilleja, joissa on melkein sama määrä.

     

    Numero 2) Turskanmaksaöljy

    Kalanmaksaöljyissä on myöskin paljon d-vitamiinia, Turskan öljy on eräs parhaista d-vitamiinin pitoisuuksiltaan, sisältäen noin 250 mg per 100 grammaa, ja jopa 32 mg ruokalusikkaa kohden.

    Todella helppo tapa saada d-vitamiinia runsaasti myös talvella, joskin menee jo jonkin verran tuonne ravintolisien puolelle, jonka takia moni syökin mielummin jotain vähemmän voimakkaan makuista 🙂

    Numero 3) Portobello herkkusienet

    portobelloTämä on monelle listan suurin yllätys, sillä herkkusieniä harva osaa yhdistää d-vitamiinin kanssa. Näissä suurikokoisissa herkkusienissä on kuitenkin jopa 11 µg d-vitamiinia 100 grammaa kohden, joka ei todellakaan ole mikään merkityksetön määrä.

    Muissakin sienissä, jotka ovat kasvaneet auringon alla on jonkin verran d-vitamiinia, mutta määrät vaihtelevat todella paljon. Suomalaisille tutussa kanttarellissa on mm. noin 3 µg/ 100g,

    Numero 4) Tofu

    Tofu on hyvä lähde erityisesti kasvissyöjille ja miksei muillekkin. Siinä on kuitenkin jo selvästi vähemmän kaipaamaamme vitamiinia kuin listan edellisissä ruoissa. Tofussa on nimittäin vain 4 mg per 100 grammaa, joten ainoana lähteenä se ei toimi. Osana kuitenkin monipuolista ruokavaliota on tämäkin lisä erittäin tervetullut.

    Numero 5) Maito & maitotuotteet

    maitoMaito on paras juomalähde, josta voi saada osan päivän d-vitamiinista. Se sisältää kuitenkin vain 1 – 2 µg riippuen maidon merkistä. Valiolla on erilaisissa “Plus” nimen omaavissa tuotteissa enemmän d-vitamiinia kuin normaaleissa tuotteissa.

    Vaikka kaikkea tarvitsemaansa d-vitamiinia voi olla todella vaikea saada ruoan kautta, voi se kuitenkin antaa hyvän alun ainakin järkevillä valinnoilla. Kuitenkin erityisesti talvisin voi olla vaikeaa saada riittävästi d-vitamiinia pelkän ruoan kautta, jolloin kannattaa kääntyä mieluusti lisäravinteiden puoleen.

    Jos kuitenkin tahdot elää luontaisesti, on viisailla valinnoilla mahdollista huolehtia riittävästä vitamiinien saannista myös tämän vitamiinin osalta. Se vaatii vaan suunnitelmallisuutta ja hyvää kykyä valita oikeat tuotteet kaupasta. Jos kuitenkin syöt sieniä, rasvaisia kaloja ja maitoa, voit saada tarpeeksi d-vitamiinia estääksesi ainakin pahimmat puutokset talvisin, ja täydentämään kevään ja syksyn auringon antaman heikomman tehon.

  • Neuvoja ja Vinkkejä
  • Kuinka voit tarkistaa, saatko tarpeeksi d-vitamiinia

    mittaaminen

    Koska d-vitamiinia ei kannata syödä liikaa, mutta liian alhainen saantikin on huonoksi terveydelle, voi sen oikeaa ottomäärää olla monesti vaikea arvioida. Suositukset on aina laadittu keskiarvoja käyttäen, ja monien kehot reagoivat d-vitamiinin määriin eri tavoin. Parhaan tiedon sopivasta määrästä saakin vain yhdellä keinolla, johon tarvitaan mittaustulosta.

    Kehossa olevan d-vitamiinin määrän mittaus

    Ainoa tapa tietää tarkasti, onko kehoss tarpeeksi tätä vitamiinia, on mitata sen määrä veressä. Tätä mittausta kutsutaan myös 25(OH)D verikokeeksi. Ongelma on kuitenkin se, että perus rutiini verikokeissa tätä arvoa ei mitata, ja se pitääkin erikseen pyytää verta otettaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että monesti sen mittaaminen vaatii joko aikaa julkisella, tai rahaa yksityisellä. Hinnat yksityisellä ovat noin 50 € luokkaa, ja näitä mittauksia voidaan tarvita 2 – 3 optimaalisen saantimäärän selvittämiseksi.

    Mittauksen jälkeen saat tiedot veressäsi olevasta d-vitamiinista, joka ilmoitetaan arvona nanogrammaa per millilitra verta (ng/mg, tai nanomooleina per litra (nmol/l). Tulokset voit muuttaa toisiksi joko kertomalla ng/ml tulos arvolla 2,5, tai jakamalla nmol/l arvolla 2,5. Esimerkiksi siis 20 ng/ml = 50 nmol/l.

    Mitäkö nämä tulokset sitten kertovat? No niiden tuloksista on hieman eri tulkintoja, mutta yleisesti voidaan luokitella arvot näihin luokkiin:’

    • Puutos ( 0 – 30 ng/ml tai 0 – 75 nmol/l)
    • Riittämätön mutta ei vakava puutos (31 – 39 ng/ml tai 76 – 100 nmol/l)
    • Sopiva ( 40 – 100 ng/ml tai 100 – 250 nmol/l)
    • Myrkyllisyyden raja ( > 150 ng/ml tai > 375 nmol/l)

    Kuten listasta näet, myrkyllisyyden raja on melko paljon suurempi kuin saantisuosituksen raja, joten sitä on melko vaikea saada ilman lisäravinteiden väärinkäyttöä. Suurimmalla osalla tuohon sopivalla välille pääsee noin 100 µg lisäravinteilla päivittäin, tai noin 20 minuutin ulkonaololla kesäpäivisin.

    Testitulosten hyödyntäminen

    Paras tapa käytää hyödyksi tätä verenarvoa on, jos olet syönyt saman verran d-vitamiinia tasaisesti testiä edeltävän 60 -päivän ajan. Lisäksi mikäli tahdot varmistaa, että et ole puutoksessa koskaan, kannattaa testi tehdä alkukeväästä, jolloin puutoksen riski on kaikkein suurin.

    Yksi tapa on tehdä mittaus, joka kertoo pitäsikö sinun saada enemmän vai vähemmän d-vitamiinia. Tämän jälkeen kalibroit saantiasi, ja teet parin kuukauden päästä uuden testin. Tätä jatkettaisiin, kunnes arvosi olisivat optimit. Tämä on se paras tapa, ja todennäköisesti et tarvitse ainakaan enempää kuin 3 eri mittausta.

    Toinen tapa on syödä hieman tavallista enemmän d-vitamiinia, ja tarkistaa parin kuukauden päästä, ettei ole myrkytystä lähellä. Hieman liikaa d-vitamiinia ei ole pahaksi, kunhan se ei pääse liian suureksi. Tämä on halvempi, mutta ei niin turvallinen ja tarkka tapa tutkia saannin määrää.

     

     

  • Neuvoja ja Vinkkejä
  • Kuinka saada enemmän d-vitamiinia

    kesänaurinko

    D-vitamiinia on helpointa saada kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Toinen on olla auringossa, ja toinen on ottaa sitä lisäravinteena. Jonkin verran d-vitamiinia saa myöskin oikeiden ruokavalinnoiden kautta, mutta nämä määrät ovat huomattavasti heikommat kuin kahdella alussa mainitulla tavalla. Lähes kukaan ei pysty saamaan riittävästi d-vitamiinia suoraan ruoastaan.

    Kesällä d-vitamiinin saanti onkin todella helppoa, jolloin siihen riittää ulkona vietetyt lyhyetkin hetket. Tämä ei tarkoita, että sinun pitäisi ruskettua kovasti, tai polttaa ihoasi, vaan paljon pienemmätkin määrät ovat aivan riittäviä.

    D-vitamiinia auringosta

    Vartalosi on suunniteltu muodostamaan tarvitsemansa d-vitamiini ihon kautta auringon säteilystä (Ultravioletti B). Tämä on se luontaisin tapa, ja tapa joka toimi erityisen hyvin ihmisten asuessa Välimeren ja Afrikan seuduilla. Ongelmia se kuitenkin aiheuttaa ihmisten muuttaessa pohjoiseen, jossa aurinko paistaa paljon vähemmän ja heikommalla teholla.

    Mitä vaaleampi ihmisen iho on, sitä tehokkaammin se muodostaa auringonsäteilystä d-vitamiinia. Tämän takia Suomessa suurimmissa ongelmissa ovatkin tummaihoiset, jotka tarvitset huomattavasti enemmän aurinkoa saadakseen siitä riittävästi d-vitamiinia. Vaaleille ihmisille voi hyvin kesällä riittää jopa vartin ulkonaolo vähissä vaatteissa, mutta tummaihoiset voivat tarvitse saman määrän saantiin jopa yli tunnin ulkonaoloa.

    Ihon kautta saadun d-vitamiinin määrää riippuu 4 eri tekijästä.

    1. Kellonajasta (Keskipäivällä saadaan eniten)
    2. Maantieteellisestä sijainista (Eniten saadaan päiväntasaajan seuduilla)
    3. Ihonväristä (Vaaleampi iho muodostaa tehokkaammin)
    4. Paljaan ihon määrästä (Mitä enemmän ihoa paljaana, sitä vähemmän aikaa tarvitsee ulkona viettää)

    Kun auringonsäteet osuvat maapallolle liian suuressa kulmassa, niiden d-vitamiinia tuottavat B-ultraviolettisäteet jäävät ilmakehän vangiksi. Tämän takia Suomessakin ei auringosta saa d-vitamiinia melkein puolen vuoden ajan, aina lokakuusta maaliskuuhun. Kesällä taas kun auringo paistaa suoraan korkealta, on sen tehokin huomattavasti korkeampi kuin muutoin.

    Näiden neljän tekijän lisäksi d-vitamiinin muodostamiseen vaikuttaa mm. aurinkovoiteen käyttö, joka blokkaa aika tehokkaasti sen muodostumista. Pilvet blokkaavat jonkin verran, mutta eivät kauhean pahasti. Nämä ultraviolettisäteet eivät myöskään pääse ikkunoiden lävitse, joten sisällä ollessa ei d-vitamiinia muodostu.

    D-vitamiinia lisäravinteista

    Monelle helpoin ja talvisin ainoa tapa saada tarpeeksi d-vitamiinia on kääntyä lisäravinteiden puoleen. Näiden suosio on onneksi kasvanut nopeasti Suomessa vuosien varrella, mutta parempi olisi jos vieläkin useampi niitä nauttisi.

    Niitä on tarjolla eri vahvuisina, ja sopiva annos itselle riippuu hieman koosta ja muusta saannista. Suurimmalle osalle sopiva saantimäärä lisäravinteista olisi talvisin noin 50 – 100 µg, ja kesäisin voi riittää ihan aktiivinen ulkonaolokin.

    D-vitamiinia ei kannata syödä liikaa lisäravinteina, sillä se varastoituu kehoon liika-annoksina, ja voi aiheuttaa ikäviä ongelmia ajan kanssa. Auringosta sitä on onneksi mahdoton saada likaa, sillä keho osaa lopettaa sen tuotannon saatuaan tarpeeksi.

    Yhteenveto

    Jos siis haluat saada enemmän d-vitamiinia, jota kyllä kannattaa saada, on sinulla kaksi toimivaa tapaa hankkia sitä. Voit olla kesäisin ja syksyisin ulkona auringossa, ja tämä riittää oikein hyvin kunhan vietät siellä noin 30 min päivässä.

    Talvisin ja muutoin olisi hyvä käyttää d-vitamiini lisäravinteita, sillä Suomessa on muuten lähes mahdotonta saada tarpeeksi sitä talven ja alkukevään aikana. Näitä lisäravinteita voidaan myös käyttää harkiten kesäisin, mikäli ei tule oltua ulkona niin paljoa.

  • Yleistä
  • D-vitamiinin puutos on luultua yleisempää

    vitamiinit

    Seuraava kirjoitus on sivustomme ensimmäinen vieraskirjoitus. Sen on kirjoittanut Joel, joka pitää yllä sivustoa osoitteessa Lisäravinnetieto.com. Hänen sivustonsa tarkoitus on valistaa suomalaisia lisäravinteista, pohjustaen tietonsa tieteellisiin tutkimuksiin myyntipuheiden sijasta.

    D-vitamiinin puutos vaikuttaa olevan Suomessa pelättyä yleisempää. Uusimpien tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että lähes 40 % suomalaisista saattaisi kärsiä jonkin asteisesta d-vitamiinin puutoksesta. Erityisesti puutosta esiintyy yleisesti vanhemmilla ihmisillä, erityisesti jos heidän kykynsä liikkua ulkona on heikentynyt. Kuitenkin nuoretkin viettävät nykyään enemmän aikaa sisätiloissa kuin ennen, joka kasvattaa heidänkin riskiään huomattavasti.

    Kesä on melkein ainoa vuodenaika, jolloin suomalaiset saavat keskimäärin riittävästä d-vitamiinia. Muina vuodenaikoina sen saanti on niin haastavaa, että suurin osa ei saa riittävää määrää ilman tarkoituksenmukaista yritystä. Näin ollen riittävä d-vitamiinin saanti näyttääkin jäävän usein terveydestään huolehtivien osaksi, jotka osaavat itse hankkia d-vitamiini lisäravinteita. Ahkerasti ulkomailla matkaavat voivat myöskin saada riittävästä d-vitamiinia auringon kautta, erityisesti jos matkat kohdistuvat etelään.

    kesänaika

    Jäljelle jää siis kuitenkin tuo arvioitu 40 % suomalaisista, jotka eivät saa talven ja syksyn aikana tarpeeksi d-vitamiinia. Tämä onkin iso kansallinen terveysongelma, jonka vakavuudesta ei tunnuta vielä kunnolla tietävän. On melko selvää, että huolehtimalla suuren osan suomalaista d-vitamiinin saannista ihan valtion tasolla, voitaisiin suomalaisten yleisterveyttä kohottaa melko halvalla. Talven yli kestävä annostelu d-vitamiinin lisäravinteita voisi tuoda suuriä säästöjä sairaalahoitojen ja muiden oireiden vähentymisen myötä.

    Ongelmana on kuitenkin se, miten suomalaiset saataisiin tietoiseksi tästä yleisestä puutoksesta. Useat ovat ehkä alitajunnassaan tietoisia, tai kuulleet tästä puutoksesta joskus, mutta eivät ole asian eteen toimineet mitenkään. Pelkää valistus ei siis riitä, vaan olisi tärkeää ottaa osaksi myöskin aktiiviset toimenpiteet, johon voisi kuulua mm. lisäravinteiden valtion taholla tukeminen, tai aktiivisempi tiedottaminen.

    On kuitenkin vaikea uskoa mitään merkittävää muutosta syntyvän, mikäli tämä asia jätetään yksityisten ihmisten hartiolle. Tiedotuskamppanjat ovat hyvin kallitta, ja vaikka tämä sivusto yrittääkin tehdä oman osansa asian eteen, jää senkin lukijamäärät valitettavan alhaisiksi,

    Paras keino olisikin siis politiikan kautta. Joko meidän pitäisi saada asiasta tietoisia ihmisiä korkealle päätäntävaltaan eduskuntaan, tai sitten meidän pitäisi vaikuttaa ihmisiin, jotka tekevät näitä suositusohjeita erilaisissa valiokunnissa.

    Valiokunnissa toimivien ihmisten keski-iät ovat jo aika korkeat, ja monet heistä uskovat yhä vanhoihin arvioihin d-vitamiinin tarpeesta ja hyödyistä. On selvää, että he eivät tahallaan halua laskea suomalaisten terveyttä, vaan uskovat toimivansa parhaalla mahdollisella tavalla. Heidät pitäisi kuitenkin saada tutustumaan uusimpiin tutkimuksiin tämän vitamiinin eduista, ja huomaamaan itse, miksi sitä pitäisi suositella saatavan enemmän.

    Tähän asiaan tarvitaan meidän kaikkien apua, ja asiaa ei voi jättää yhden ihmisen harteille. Ottakaa siis yhteyttä kansanedustajiin, kertokaa asiasta kavereillenna, ja jakakaa tietoisuutta asiasta. Yhdessä me varmasti voimme saada aikaan muutoksen, ja tehdä tulevaisuuden Suomesta entistäkin terveemmän ja hyvinvoivan.

    Mikäli tahdotte lukea omia kirjoituksiani d-vitamiinista, voitte käydä kurkkaamassa ne näistä linkeistä:

    Yleistä d-vitamiinista

    D-vitamiinin puutoksesta tarkemmin

    D-vitamiinin yliannostuksen riski

  • Tilanne Suomessa
  • Nykyiset Saantisuositukset

    tohtori

    Kuten ensimmäisessä artikkelissa mainitsin, suomalaiset saantisuositukset d-vitamiinin osalta ovat suurimmalle osalle aivan liian alhaiset. Valtion Ravitsemusneuvottelukunta on antanut 2014 seuraavanlaiset suositukset suomalaisille:

    Alle 75- vuotiaiden tulisi saada 10 µg päivässä, jotka saavat tulla joko auringosta tai ravinnon kautta. Yli 75 -vuotiaiden tulisi taas saada 20 µg päivää kohden.

    Mielenkiintoisesti suositukset pohjautuvat paljon ravinnosta saatavaan d-vitamiinin. Tällä on tarkoitus varmastikkin neuvoa ihmisiä, kuinka he voivat saada tarpeeksi tätä vitamiinia talvellakin, mutta jo ohjeista näkee kuinka haastavaa riittävä saanti pelkän ravinnon avulla talvisin on. Jotta ihminen saisi tarpeeksi d-vitamiinia ruoasta, täyttämään nämä alhaiset vaatimukset, pitäisi hänen syödä kalaa 2 – 3 kertaa viikossa, juoda maitoa pari lasia päivässä ja käyttää margariinia leivällään. Onko siis ihmekkään, että suomalaiset kärsivät d-vitamiinin puutoksesta?

    Ongelma on vieläkin haastavampi, kun tarkastellaan suosituksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suositus on 15 µg kaikille, johon ei vielä lasketa edes auringosta saatua. Myöskin Keski-Euroopassa suositukset ovat monesti tuplasti suuremmat kuin Suomessa. Sekä Yhdyvalloissa, että eteläisemmässä Euroopassa ihmiset saavat myöskin auringosta luontaisesti todella paljon enemmän d-vitamiinia ilman suosituksiakin. Miten tämä alhainen määrä voisi siis olla riittävä Suomessa?

    Ei se olekkaan, ja tätä asiaa vastaan ovat puhuneet monet tunnetut suomalaiset lääkärit. (Yle 2014) On myös hyvä pitää mielessä, että maailman terveysviranomaisten mukaan turvallisen d-vitamiinin saantimäärän katto on jopa 100 µg päivässä. Tämän määrän ei todeta aiheuttavan ongelmia perusterveille ihmisille. Jos turvallinen määrä on näinkin korkea, miksi Suomen suositus on niin alhainen?

    Voisiko syynä olla se, että jos suosituksia nostettaisiin, olisi yhä useampi suomalainen tämän vitamiinin puutoksessa. Mikä olisi tilanne, jos yli puolet suomalaista kärsisi yhtäkkiä virallisesti d-vitamiinin puutteesta? Asia olisi iso terveysongelma, ja siihen jouduttaisiin puuttumaan rajulla ja ehkä hintavalla kädellä. Pitämällä suosituksen alhaisena, saadaan ongelma lakaistua maton alle, vaikka esimerkiksi uudet arvioit kertovat jopa 40 % suomalaisista kärsivät d-vitamiinin puuttesta vuoden aikana, erityisesti lopputalvesta.

    Todennäköistä kuitenkin on, että suositusta nostetaan hiljalleen ylöspäin, mutta korotukset ovat hitaita ja pieniä. Sen sijaan että odotamme lupaa terveysviranomaisilta, jotka ovat hitaita ja byrokraattisia, kannattaa meidän ottaa tämä asia omille hartioillemme.

    Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme, miten riittävä d-vitamiinin saanti oikein suojaa meitä, ja miksi se on tärkeää…

     

  • Tilanne Suomessa
  • Miksi suomalaisten D-vitamiini tietoutta on parannettava

    ekankuva

    Vaikka suomalaiset tietävätkin d-vitamiinista ja sen vaikutuksista selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, on heidän tietoisuudessaan vielä paljon parannettavaa. Muutama vuosi sitten tämä vitamiini oli paljon pinnalle uutisissa ja siitä keskusteltiin paljon ympäri Suomea. Jostakin syystä asia on kuitenkin jäänyt sivualalle viimeisten vuosien aikana, johtuen ehkä maatamme vaivaavista muista taloudellisista ja esimerkiksi pakolaisongelmista.

    Se ei kuitenkaan tarkoita, että d-vitamiinin suhteen kaikki asiat olisivat kunnossa. Suomalaiset saavat edelleen keskimäärin aivan liian vähän tätä vitamiinia, ja ongelma on erittäin suuri talven aikana. Vaikeaksi tästä ongelmasta valistamisen tekee se, että monet voivat kokea sen aiheuttamat oireet niin sanotuksi normaalitilaksi, eivätkä he tiedä että voisivat talvisin kokea olonsa paremmaksi. Masennus on Suomessa nykyään aika tavallista, ja se vaivaa usein erityisesti talvisin. Pimeän rooli tässä ei voi tietenkään väheksyä, mutta voisiko siihen olla muitakin syitä?

    Suomen ravintosuositukset d-vitamiinin suhteen ovat jääneet auttamattomasti jälkeen ajasta. Vaikka suositus nostettiin muutama vuosi sitten tuplasti alkuperäistä tasoaan korkeammalle 10 µg päivässä, on tämäkin suositus aivan riittämätön pitkän ja pimeän talven ajaksi. Kesäisin ihminen saa huomattavasti tätä suuremman määrän auringosta ollessaan vain 10 minuuttia auringossa. Vaikea kuvitella että ihminen olisi sopeutunut näin pieniin määriin näin nopeasti.

    Mitä enemmän Suomeen saapuu ihmisiä etelästä, joilla on tummempi iho, sitä enemmän tämän vitamiinin puutoksen oireet alkavat meillä näkyä. Kuten jo sanottua, usein ihmiset ovat epätietoisia puutoksen aiheuttamista oireista, kunnes jokin asia yhtäkkiä muuttuu. Monet d-vitamiini lisäravinteita ottaneet ihmettelevät jopa rajujakin muutoksia mielentiloissaan tai jaksamisessaan, vaikka he eivät olisi ennen pitäneet alkuperäistä tasoaan mitenkään heikkona. Monilla tulee jaksamista talven aikana tehdystä etelän matkasta, mutta sen vaikutus voidaan helposti ajatella johtuneen levosta ja lomasta.

    Riittävä d-vitamiinin saanti ei tietenkään ole mikään ihme tai ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta se on helppo tapa saada ihminen toimimaan luontaisesti optimaalisella tasolla, tasolla jolla moni suomalainen ei tällä hetkellä elä. Turussa tehdyssä tutkimuksessa tutkittin keski-ikäisten suomalaismiesten ja -naisten d-vitamiinin määrää kehossa, ja tulokset olivat huolestuttavia. Noin joka kolmannella määrät olivat hälyttävän alhaiset, ja reilusti yli puolella tasoissa oli parannettavan varaa.

    D-vitamiinin puutos on iso ongelma pohjoisessa maassamme, ja mielestämme asian eteen tulisi tehdä jotakin pikaisesti. Sivustomme tarkoitus on jakaa tietoutta tästä vitamiinista, ja tarjota suomalaisille se tieto, jonka avulla he voivat tehdä viisaita, itseään koskevia päätöksiä. Toivottavasti saisimme tästä asiasta aikaan oikein kansalaismuutoksen, jonka ansioista suomalaiset pääsisivät uuteen nousuun näinä vaikeina aikoina

    Seuraavassa artikkelissa tarkastelemma suositusmääriä, ja miksi nykyinen suositus on riittämättömän pieni…